Yleistä kestävyysraportointistandardista (ESRS)

Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on astunut voimaan 1.1.2024 ja koskee suuryrityksiä ja niiden toimitusketjuja. Direktiivin vaikutus on tulevina vuosina maailmanlaajuinen ja se tulee koskettamaan kaikenkokoisia yrityksiä.

Raportoinnin suurimmiksi hyödyiksi yrityksille uskotaan lisääntyvän tiedonkeruun tuloksena olevan luottamuksen lisääntyminen sidosryhmissä ja riskienhallinnan tehostumisen.

Direktiivi velvoittaa julkaisemaan kaikki olennaiset tiedot yrityksen myönteisistä ja kielteisistä kestävyysvaikutuksista. Tämä on tehtävä yhtenäisten eurooppalaisten standardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaisesti. Standardeja on 12 kappaletta.

ESRS-standardien pohjalta yrityksen on annettava erityisesti ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tietoja silloin, kun yrityksen toiminnalla on näihin oleellisia vaikutuksia, niistä mahdollisesti koituvia riskejä tai niihin liittyviä mahdollisuuksia.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Paksu opus

Kestävyysraportin muodon ja sisällön liiketoimintaa unionin alueella toimiville organisaatioille määrittelevät EU:n uudet kestävyysraportointistandardit. Näistä käytetään lyhennettä ESRS. Standardien suomenkielinen ”käyttöohje” sovelluksineen käsittää 263 sivua.

Standardien noudattaminen on pakollista kaikille CSRD:n soveltamisalaan kuuluville yrityksille. Käyttöönotto tapahtuu porrastetusti yrityksen koosta riippuen päättyen vuonna 2028. Ensimmäiset raportit tehdään vuoden 2024 toiminnasta.

Standardeista moni keskittyy enemmän laadullisiin kuin määrällisiin arvoihin. Standardisoinnilla uskotaan olevan myönteinen vaikutus raporttien uskottavuuteen ja läpinäkyvyyteen. Tavoitteena on selkiyttää ja yhtenäistää vastuullisuusraportointia ja saada näin aitoa vertailukelpoisuutta unionin alueella toimivien organisaatioiden toiminnasta.

Vaikka kestävyysraportointi on aluksi suurten yritysten tehtävä, ei pk-yrityksissäkään asiaa voida ohittaa. Ne joutuvat väkisinkin mukaan raportointiin ainakin silloin, kun ne toimivat suuren yrityksen alihankkijoina, koska suuryritys joutuu raportoimaan ja ottamaan vastuuta koko arvoketjustaan.

Pk-yrityksille ollaan laatimassa raportoinnin ”kevytversiota”. Sen julkaisuajankohta ei vielä ole tiedossa.

Esimerkki raportoinnista

Esimerkkinä siitä miten raportointivelvollisuuden piirissä olevan yrityksen on raportoiva vaikkapa koko arvoketjussa olevien työntekijöiden työsuhteista ja työolosuhteista voidaan ottaa ESRS S2-standardinosuus nimeltä Arvoketjun työntekijät.

Tässä luvussa käsitellään muualla organisaation arvoketjussa työskentelevien oikeuksiin, työoloihin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä seikkoja.

Organisaation on raportoitava muun muassa:

• palkoista, työtunneista, mahdollisista työehtosopimuksista ja liiton ja organisaation välisistä sopimuksista sekä työturvallisuuteen liittyvistä tekijöistä.
• muualla arvoketjussa työskentelevien monimuotoisuudesta, koulutus- ja perehdytysmahdollisuuksista sekä väkivaltaa ja ahdistelua ehkäisevistä toimenpiteistä.
• lapsityövoimaa ja pakkotyötä ehkäisevästä työstä, henkilöstön majoittamisesta, vedestä ja hygieniasta sekä yksityisyyden suojasta.

Yhden pienen osan sisältö antaa osviittaa siitä, miten laajasta kokonaisuudesta koko raportissa on kyse.

Työturvallisuudesta raportoidaan

Toiseksi esimerkiksi voidaan nostaa työturvallisuudesta ja -terveydestä raportointi.

Koska on tärkeää, että organisaatio tekee kattavan kartoituksen koko sen arvoketjusta, joutuu alihankkijankin pyydettäessä avaamaan omat tietonsa, vaikka ei olisikaan suoraan raportointivelvollinen.

Raportointistandardin tiedonantovelvoitteen mukaisesti organisaation on raportoitava sen työturvallisuusjärjestelmästä ja työtapaturmista. Tässä kohtaa pitää muun muassa raportoida organisaatiossa sattuneista työtapaturmista, ilmoittaa kuolemaan johtaneista työtapaturmista ja ilmoittaa työtapaturmista johtuvat yhteenlasketut poissaolopäivät.

Velvoitteen soveltamisvaatimuksista löytyy määritelmät esimerkiksi sille mitä katsotaan työtapaturmaksi, mitkä matkustamisen aikana tapahtuneet tapaturmat luokitellaan työtapaturmiksi tai miten sairaspoissaolopäivät lasketaan.

Pakollinen olennaisuusarviointi

 Kestävyysraportin keskeinen osa on olennaisuusanalyysi. Se on perusselvitys siitä mitkä kestävyysaiheet yrityksen kannalta ovat olennaisia. Niiden perusteella määräytyvät lopulta ne asiat, joista kestävyysraportissa kerrotaan.

Raportti antaa kokonaiskuvan yhtiön ympäristövastuusta sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta vastuusta. Raportointi pitää sisällään tietoa siitä, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön, ilmastoon ja ihmisiin.

Kaikki ESRS-standardien tiedonantovelvoitteet eivät välttämättä ole organisaatiolle olennaisia. Kaikkiaan velvoitteita on 82 kappaletta. Kuitenkin lähes kaikista on tehtävä olennaisuusarviointi.

Olennaisuusarvio tehdään kaksoisolenaisuuden periaatteella. Tämä tarkoittaa, että organisaation vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan tarkastellaan sekä yrityksen että yhteiskunnan näkökulmasta. Direktiivin yleistavoite onkin edistää eurooppalaisten yritysten vastuullisuustyötä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja toimintaympäristöön.

Direktiivi tuo uuden toimintatavan yrityksen ulkoiseen julkisuuteen.  Se avaa yrityksen toimintaa, arvoja ja vastuita aiempaa enemmän niin sijoittajille, asiakkaille, yhteiskunnan päättäjille, kansalaisjärjestöille, yhteistyökumppaneille kuin työntekijöillekin.

Arvoketjun arviointi

Kestävyysraportoinnissa on kuvattava myös toimintaperiaatteet, jotka yritys on ottanut käyttöön hallitakseen arvoketjun työntekijöihin kohdistamia olennaisia vaikutuksia ja näihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Voidakseen olla varma alihankkijan kestävyysstrategian vastaavuudesta omaan verraten, alihankkija joutuu raportoimaan ainakin osasta toimistaan standardien mukaisesti.

Alihankkijoiden entistä tarkempi läpivalaisu on ymmärrettävää esimerkiksi siitä syystä, että kuluttajat voivat kieltäytyä hankkimasta yrityksen tuotteita, jos sen tuotantoketjun jossain osassa toimitaan kestävyysperiaatteiden vastaisesti tai ei kunnioiteta työntekijöiden oikeuksia.

Päinvastainenkin on mahdollista, jos koko tuotantoketju huolehtii mallikkaasti työntekijöistään ja toimintaympäristöstään. Sillä voi olla positiivinen vaikutus vaikkapa asiakaskunnan määrään.

Kestävyysraporttiin liittyvät kysymykset saattavat pudota pienenkin yrityksen pöydälle milloin tahansa, joten raportointiin on siis hyvä varautua pk-yrityksissä tarkastelemalla standardikokoelmaa vastaisuuden varalle.

Aihekohtaiset ESRS-standardit

ESRS-standardien aihekohtainen tarkastelu kertoo hyvin, miten laajasta asiasta kestävyysraportoinnissa on kysymys. Valmis raportti antaa kattavan kuvan organisaation vaikutuksesta yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Aihekohtaiset ESRS-standardit liittyvät ympäristöön, sosiaaliseen pilariin ja hallinnointiin.

Näitä ovat muun muassa:

• ilmastonmuutos
• luonnon pilaantuminen
• vesivarat ja merten luonnonvarat
• luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
• resurssien käyttö ja kiertotalous
• oma työvoima
• arvoketjun työntekijät
• vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt
• kuluttajat ja loppukäyttäjät
• liiketoiminnan harjoittaminen

Näin raportointiaikataulu etenee

• Vuoden 2024 tiedoista raportoivat ne yritykset, jotka kuuluvat tällä hetkellä muiden kuin taloudellisten tietojen raportointivelvoitteen (NFRD, Non-Financial Reporting Directive) piiriin ja yleisen edun kannalta merkittävät yhteisöt, jotka ovat suuren konsernin emoyrityksiä ja joilla on konsernin lukujen perusteella tilivuoden aikana keskimäärin 500 työntekijää. Nämä organisaatiot raportoivat uuden direktiivin ja ESRS-standardien mukaisesti alkuvuodesta 2025.
  
• Vuoden 2025 tiedoista raportointi koskee listattuja ja listaamattomia suuryrityksiä, joilla täyttyy vähintään kaksi kappaletta alla olevista kolmesta ehdosta
  • Taseen loppusumma vähintään 25 miljoonaa euroa
  • Liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa
  • Tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin yli 250 henkilöä
    
• Vuoden 2026 tiedoista raportoivat listatut pk-yritykset. Listattujen pk-yritysten on mahdollista raportoida vuoden 2024 aikana julkaistujen erillisten raportointistandardien mukaisesti.
  
• Vuoden 2028 tiedoista raportoivat EU:n ulkopuoliset yritykset, joilla on tytäryhtiö tai pysyvä toimipaikka EU:n alueella ja joiden EU:n alueen liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa.